iipeekoolainen - toimintakäsikirja

Iisalmen Peli-Karhut juniorit ry

Toimintakäsikirja on hyväksytty Iisalmessa 10.9.2015

Toimintakäsikirja on päivitetty 10.8.2016

Sisältö:

  1. Johdanto
  2. Lasten ja nuorten vanhemmille
  3. Toiminnan lähtökohdat
  4. Iisalmen Peli-Karhut ry on sinettiseura
  5. IPK junioreiden toimintaa ohjaa karhupolku ja seuran arvot
  6. Johtokunta ja sen tehtävät
  7. Seuran toimihenkilöiden tehtävät
  8. Joukkueiden toimihenkilöt ja heidän tehtävät
  9. Seuran ydintoimintojen vuosikello
  10. Taloudenhoidon periaatteet
  11. Ongelmanratkaisuelin
    1. + sanktiot tupakan, nuuskan, alkoholin tai muiden päihdyttävien aineiden käytöstä.
  12. Tiedotustoiminta

1. JOHDANTO

Iisalmen Peli- Karhut junoirit ry:n juniorijääkiekon tehtävänä on jääkiekon sinettiseuralupausten mukaisesti kasvattaa lapsia ja nuorisoa, sekä tarjota mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman tasonsa ja halunsa mukaan.

Iisalmen Peli- Karhuilla on kasvattajaseuran asema. IPK - juniorijääkiekko toimii tukevana perustana nuorten liikunnalliselle kehitykselle ja on myös porras matkalla jääkiekon huipulle. Lisenssin omaavia pelaajia on Iisalmesta ja Iisalmen ympäristökunnista IPK:n eri joukkueissa yli 300.

IPK - juniorikiekko noudattaa toiminnassaan ja kasvatustyössään Jääkiekkoliiton ja Savo-Karjala alueen pelisääntöjä, sekä erityisesti Nuori Suomi -ideologiaa. Joukkueet osallistuvat liiton ja alueen sarjatoimintaan.

IIPEEKOOLAISEN -toimintakäsikirjan tavoitteena on selkeyttää ja helpottaa Johtokunnan ja joukkueiden toimintaa ja kertoa uusille jäsenille, millaisten periaatteiden mukaan IPK: n juniorijääkiekko toimii. Lisäksi näillä IPK juniorikiekon yhteisillä pelisäännöillä pyritään ehkäisemään mm. väärinkäsityksiä ja ristiriitoja.
Yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt helpottavat toimintaa seuran sisällä ja antavat varmuuden menettelytavoista sekä urheilullisissa että hallinnollisissa asioissa.
Toimintakäsikirja on tarkoitettu seuran toimintaan osallistuville ja mukanaoleville henkilöille.

IPK juniorit ry:n johtokunta muutoksia toimintakäsikirjaan ja ne tulevat voimaan, kun ne on hyväksytty johtokunnan kokouksessa.

2. LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE

IIPEEKOOLAISEN - toimintakäsikirja esittää IPK: laisen tavan tehdä laadukasta ja tuloksekasta kasvatus- ja nuorisotyötä iisalmelaisten ja muidenkin ylä- savolaisten hyväksi. Toiminta pohjautuu vahvasti IPK junioireiden arvoihin ja Suomen jääkiekkoliiton arvoihin ja sääntöihin.

IIPEEKOOLAISEN - toimintakäsikirjan tärkein lähtökohta on jokaisen mukanaolevan lapsen ja nuoren huomioiminen. Mitä paremmin puitteiden järjestämisestä vastaavat aikuiset, vanhemmat ja joukkueiden johtoryhmät kykenevät ohjaamaan lapsia ja nuoria, sitä laadukkaampaa ja haluttavampaa toiminta harrastajan omasta näkökulmasta varmasti on.
Meidän vanhempien tulee toiminnassamme aina muistaa lasten ja nuorten erilaisuus ja hyvinkin erilaiset lähtökohdat. Vanhemmille ja joukkueiden vetäjille lasten ja nuorten erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on erittäin suuri haaste. Tämä toimintakäsikirja pyrkii osaltaan lisäämään tätä ymmärrystä, samalla kun se valottaa lasten ja nuorten jääurheilun tavoitteita, painopistealueita ja taustoja IPK: n juniorijääkiekossa.

Tutustu huolella toimintakäsikirjaan ja tuo mukana myös oma panoksesi yhteiseen yritykseemme lastemme ja nuortemme hyväksi. Yhdessä toimien saavutamme parhaan tuloksen ja muistaessamme, että vanhempien tärkeimmät tehtävät ovat lasten ja nuorten kannustaminen, kuljettaminen ja kustantaminen.

3. TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT

Seuran juniorijääkiekkoon tulee vuosittain mukaan runsaasti uusia junioreita ja heidän vanhempiaan. Nuorempaan ikäluokkaan (F-juniorit) perustetaan joka vuosi uusi joukkue ja näin ollen selkeät toimintaperiaatteet auttavat toiminnan käynnistämisessä ja sen pyörittämisessä. Lisäksi nämä toimintaperiaatteet toimivat tukena jo olemassa olevien joukkueiden toiminnassa.

Nämä toimintaperiaatteet nojaavat seuran perusarvoihin:

Positiivinen ilmapiiri

Eletään sopuisasti yhdessä!

Laji on lähellä sydäntä!

Innostu ja innosta!

-

Kunnioitetaan lajia, lajitoimijoita ja vastustajia!

Annetaan aikaa kehittyä rauhassa!

Rehellisesti isolla karhun sydämellä!

Halutaan kehittyä aina vaan paremmaksi!

Urheillaan aina 100 lasissa!

Taito tulee aina tahdon jälkeen!

 

Perusarvot korostavat yksilöllisyyttä, jossa jokainen lapsi ja nuori huomioidaan yksilöllisesti ja kunnioittavasti yhteisön jäsenenä. Lisäksi seuran toiminnan on tuettava perheiden ja koulujen kasvatustoimintaa. Laadukkuus on seuralle tärkeä tavoite, pyrimme tarjoamaan jokaisella tasolla osaavan ja monipuolisen koulutus-, kasvatus- ja urheilutoimintaa kaikille seurassa mukana oleville.

Oppivan yhteisön tehtävä on tarjota mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön harrastuksen parissa. Toiminnan järjestämisessä ja organisoimisessa korostetaan demokraattisten ja yhteistyökeskeisten toimintamuotojen käyttöä. Lisäksi toiminnassa kiinnitetään jatkuvasti huomiota yhteisön toimintamuotojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Seuran tulee tarjota jokaiselle yksilölle mahdollisuuden oppia uusia asioita ja tehtäviä sekä mahdollisuuden osallistua seuran toiminnan kehittämiseen.

Aktiivisella yhteydenpidolla ulospäin tarkoitetaan aktiivista tiedotustoimintaa sekä aktiivista vaikuttamista toimintaa vaikuttaviin tapoihin. Kukaan ei tiedä toiminnastamme, jos me itse emme sitä kerro ulospäin. Yhteydet paikallisiin ja jopa valtakunnallisiin medioihin on luotava itse, samoin kuin kaikki muutkin vaikutuskanavat mm. julkiseen sektoriin.

Näiden seuran laatimien toimintaperiaatteiden pohjalta joukkueet rakentavat omat toimintaperiaatteensa ja taloutensa jokaiselle pelikaudelle.

4. IPK JUNIORIT ON SINETTISEURA

Suomen Jääkiekkoliitto haluaa nostaa jäsenseurojensa junioritoiminnan tasoa ennen kaikkea laadun kehittämisen kautta. Laadun ulkoiseksi merkiksi on liitto valinnut Sinetin, joka kuvaa luovuutta ja tasokkuutta. Sinettiseura on SJL:n erityinen yhteistyökumppani, joka haluaa tasapuolisesti ottaa lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet huomioon toiminnassaan. Jääkiekkoliitto tukee Sinettiseurojaan erityispalveluin, kuten omilla koulutuksillaan, materiaaleillaan ja rahallisella koulutuksellaan.

IPK:lle myönnettiin keväällä 1994 Nuori Suomi -Sinetti (siirtyi IPK junioreille keväällä 2015) ja se on Savo-Karjala -alueen ensimmäinen ja valtakunnan neljäs kiekkoseura, jolle tämä laadukkaan nuorisotoiminnan tunnus on myönnetty Nuori Suomi -ohjelman mukaisesta kasvatustyöstä.
Nuori Suomi muutti nimeä Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:ksi. Valo ry on vuonna 2013 aloittanut Suomen liikunnan ja urheilun, Nuoren Suomen ja Suomen kuntoliikuntaliiton vuonna 2012 perustama urheilujärjestö

Sinetin edellyttämät vaatimukset:

  1. Seura sitoutuu pitämään huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta.
  2. Seuran toimintasuunnitelmassa on huomioitu kasvatus- ja monipuolisuus asiat.
  3. Seuran ohjaajina ja valmentajina toimivat asianmukaisen koulutuksen saaneet henkilöt.
  4. Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja jatkokoulutusjärjestelmä.
  5. Seuralla on Nuori Suomi -yhdyshenkilö.
  6. Seuralla on ongelmanratkaisuelin.
  7. Seuran Nuori suomi -ohjelmasta on informoitu lasten vanhempia ja seuran johtoa.
  8. Seuralla on Nuori Suomi -materiaali käytössä.

5. IPK JUNIOREIDEN TOIMINTAA OHJAA KARHUPOLKU JA SEURAN ARVOT

 Iisalmen Peli-karhujen pelaajapolku; Karhupolku ohjaa seuran urheilullista ja kasvatuksellista linjaa. Karhupolku pohjautuu vahvasti Suomen jääkiekkoliiton leijonanpolkuun. Tämä kertoo siitä että IPK juniorit haluaa toimia Suomen jääkiekkoliiton arvomaailman ja toimintamallien mukaan. Haluamme olla eturivissä antamassa lapsille - ja nuorille laadukasta jääkiekkovalmennusta unohtamatta kuitenkaan että hyvä ja positiivinen ilmapiiri antaa terveen kasvualustan tulevaa elämää varten niin jääkiekkokaukalossa kuin jääkiekon ulkopuolisessa elämässä. Karhupolku löytyy www.ipk-juniorit.fi/sisalto/karhupolku.

Karhupolku jakantuu kolmeen vaiheeseen:

Lastenkiekon innostumisvaiheeseen (5-9 v) --> INNOSTUMISTA HYVÄSSÄ ILMAPIIRISSÄ!

Lastenkiekon pelaamisvaiheeseen (10-14v) --> PELAAMISTA HYVÄSSÄ ILMAPIIRISSÄ!

Nuorten harjoittelun tehostamisvaihe (15-18v) --> KOHTI URHEILULLISUUTTA!

6. JOHTOKUNTA JA SEN TEHTÄVÄT

IPK -juniorijääkiekkoa johtaa ja ohjaa johtokunta ja se hoitaa juniorijääkiekon (Leijona -liigasta - B-junioreihin) "juoksevat" asiat, tekee päätöksiä "päivittäisistä" asioista ja valmistelee vuosikokoukseen. Johtokunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa.

Iisalmen Peli-Karhut Juniorit ry:n johtokuntaan kuuluu Puheenjohtaja, neljä (4) jäsentä ja yksi (1) varajäsen.

Vuosikokous valitsee puheenjohtajan, neljä (4) jäsentä ja yhden (1) varajäsenen. Johtokunta valitsee varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan.

IPK junioreiden tarkoituksena on B-juniori-ikäisten ja sitä nuorempien tyttöjen ja poikien jääurheiluharrastuksen ja kilpailutoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen Iisalmessa ja Iisalmen ympäristössä ja lisäksi se hoitaa valmennuspäällikön palkkauksen ja joukkueiden vastuuvalmentajien kulukorvaukset ja heidän koulutuksensa. IPK juniorit ry huolehtii myös muiden valmentajina toimivien koulutuksesta, sekä tekee kirjalliset sopimukset jokaisen joukkueen vastuuvalmentajan kanssa.

7. SEURAN TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT

7.1 Toiminnanjohtajan tehtävät

  • Talous: laskujen maksu (tarkistus/hyväksyminen), lisenssiasiat, kirjanpitoa jne.. edellä mainitut kiertävät ensin toiminnanjohtajan kautta hyväksyttävänä ja sitten vasta siirtyvät seuran rahastonhoitajan (RH) vietäväksi kirjanpitoon. (yhteistyössä rahastonhoitajan (RH) kanssa jolla hallussa laki-, kirjanpito ym. tietous).
    Edustus, A-nuoret ja IPK Team pelaajasiirto, sarjailmoitukset ja näiden maksut hoitaa myös toiminnanjohtaja
  • Seuran vuosittainen talousarvion suunnittelu/teko ja sen esittely seuran johtokunnalle yhdessä rh:n ja seuran puheenjohtaja (PJ) kanssa mukana myös valmennuspäällikkö (VP) tarvittaessa.
  • Seuran talousarvion seuranta ja raportointi kokouksissa
  • Pankkiasiat, tilit jne., yhteistyössä rahastonhoitajan kanssa
  • Joukkueiden toimintasuunnitelmien laadinta yhdessä joukkuejohtajien kanssa, tarvittaessa VP
  • Seuran yhdyshenkilö seuran ulkopuolisiin tahoihin, yhdessä VP:n ja PJ:n kanssa
  • Yhteydenpito tarvittaessa muihin ympäristöseuroihin ja jatkuva toiminnan sekä yhteistyön kehittäminen myös valtakunnallisella tasolla, sjl jne. yhdessä VP ja PJ kanssa
  • Seuran nettisivujen päivitys, tiedotukset jne.
  • Yhteistyö joukkueen, -johtajien ja -rahastonhoitajien, valmennuspäällikön, junioritoimen, johtokunnan, kioski-, varustevastaavan kanssa näitä koskevissa asioissa
  • Jäsenrekisterin ylläpito
  • Koulutus ja ohjeistus talousasioissa joukkueille yhdessä rh:n kanssa
  • Turnaus luvat
  • Sarjailmoittautumiset yhdessä VP:n kanssa
  • Vastuuvalmentajien ja muiden mahdollisten toimihenkilöiden kulukorvausten sopimukset, maksu ja seuranta (matkalaskut, varustehankinnat ym.)
  • Yhteydenpito tarvittaessa Savo-Karjala aluepäällikköön ja muutenkin SJL:n  jne.
  • Yhteistyö kaupungin kanssa (jäävuorot, laskutus jne.)
  • Jäävuorojen laskutus joukkueille, yhdyshenkilö vapaa-aikakeskuksen kanssa.
  • Materiaalihankinnat yhdessä VP kanssa sekä niiden hyväksyntä ja vieminen kirjanpitoon
  • Koulutukseen ohjaus: huoltajat, joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat, toimitsijat jne.
  • Yhteydenpito erotuomarikerhoon.
  • Osallistuminen puheenjohtajan ja valmennuspäällikön kanssa alueen kevät- ja syyskokouksiin ja päätösten tiedotus seuralle. (tarvittaessa)
  • Vanhempien palaverit VP:n ja PJ:n kanssa (pyydettäessä), pelisäännöt jne.
  • Genelec- ja IS-turnaukset: organisointi ja toteutus
  • Jäävuorot VP ja JP kanssa sekä peliaikataulut
  • Nuori Suomi -asiat (yhteistyössä valmennuspäällikön, junioripäällikön ja leijona-liigan vastaavan kanssa)
  • Johtokunnan kokoukset
  • Yleisellä tasolla koko seuran organisaation kehittäminen myös edustus/ seura
  • Toiminnanjohtajan esimiehenä toimii seuran puheenjohtaja
  • Toiminnanjohtaja toimii yhdyshenkilönä seuran / joukkueen asioissa koskien pelaajien / vanhempien asioita. myös seuran puheenjohtaja. Valmennus- ja junioripäällikkö ovat vastaavia yhdyshenkilöitä seurassa. 
  • 30. yhteistyössä seuran mainosvastaavan kanssa

 

7.2 Valmennuspäällikön tehtävät

Valmennuspäällikön tehtävänkuvaan kuuluu:

Laatia:

  • Joukkueiden valmennuksen kausisuunnitelmat yhdessä joukkueiden valmentajien kanssa
  • Laatia koulutus suunnitelmat ohjaajille ja valmentajille

Vastaa:

  • Urheilutoiminnan linjaamisesta E- junioireista B- nuoriin ja kiekkokoulusta F1- junioireihin yhdessä junioripäällikön kanssa
  • Ohjaajien ja valmentajien sisäisestä koulutuksesta-seuran oppilaitosten välisestä yhteistyöstä
  • Lasten ja nuorten vanhempien informoinnista
  • Seuran kummiseuratoiminnasta ja seurojen välisestä seurayhteystyöstä omalta osaltaan
  • Vastaa valmentajien ja ohjaajien rekrytoinnista yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa.

Toimia:

  • Toimii valmentajien ja junioripäällikön lähimpänä esimiehenä
  • Liiton koulutus- ja valmennusjärjestelmän, Nuori Suomi –ohjelman edistäjänä seurassa
  • Palautteen antajana ohjaajille ja valmentajille palavereissa, harjoituksissa ja pelissä
  • Valmentajakerhon vetäjänä vähintään kerran kuussa
  • Jääkiekkourheiluakatemian valmentajana (koululaitos)
  • Ohjaajien ja valmentajien 1) tukihenkilönä ja 2) yhdyshenkilönä seurajohtoon päin
  • Urheilutoiminnan yhdyshenkilönä liiton toimistoon ja alueen toimihenkilöihin päin

7.3 Junioripäällikön tehtävät

Junioripäällikön tehtävän kuvaan kuuluu:

Laatia:

  • Leijonakiekkokoulun, leijonaliigan ja F1- junioireiden kausisuunnitelmat yhdessä ohjaajien ja valmentajien kanssa.

Vastaa:

  • Leijonakiekkokoulun, leijonaliigan ja F1- junioireiden urheilutoiminan linjauksesta yhdessä valmennuspäällikön kanssa
  • Vastaa Leijonakiekkokoulun , leijonaliigan ja F1- junioireiden toiminnasta

Toimia:

  • Ohjaajien/valmentajien rekrytointi yhdessä valmennuspäällikön kanssa
  • Vastaa ikäluokkien (LKK- F1) välisestä pelaajaliikenteestä
  • Vastaa ikäluokkien F1 - E1 välisestä pelaajaliikenteestä yhdessä valmennuspäällikön kanssa
  • Toimii leijonakiekkokoulun rehtorina ja osallistua rehtorikoulutukseen
  • Toimia seuran sisäisissä koulutuksissa kouluttajana yhdessä valmennuspäällikön kanssa
  • Osallistua F1 ja F2 sarjapalereihin

8. JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖT JA TEHTÄVÄT

Joukkueiden vanhempainkokouksen tulee valita joukkueelle joukkueenjohtaja(t), apuvalmentaja(t), huoltajat, rahastonhoitaja, kioskivastaava ja lisäksi joukkue voi valita talkoovastaavan.

Joukkueenjohtoryhmään kuuluvat joukkueenjohtaja(t), vastuuvalmentaja, huoltaja(t) ja rahastonhoitaja.
Jokaisen joukkueen vastuuvalmentajan valinnan valmistelee valmennuspäällikkö ja lopullisen hyväksynnän tekee johtokunta.

Joukkueet laativat vuosittaisen toimintasuunnitelman ja oman budjetin, jonka lähettävät tiedoksi seuran johtokunnalle syyskuun loppuun mennessä.
Joukkueen tilinpäätös ja toimintakertomus on lähetettävä seuran johtokunnalle toukokuun loppuun mennessä.

8.1. Vastuuvalmentajien tehtävät

  • Vastuuvalmentaja on joukkueen urheilullisen toiminnan johtaja.
  • Kauden harjoitusohjelman suunnittelu ja periaatteiden laadinta yhdessä valmennuspäällikön ja koulutusvastaavan kanssa.
  • Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä.
  • Yksittäisten harjoitteiden suunnittelu.
  • Joukkueen nimeäminen ja pelitaktiikan suunnittelu otteluihin.
  • Otteluiden ja harjoitusten johtaminen.
  • Kauden kilpailutoiminnan suunnittelu.
  • Kauden toimintasuunnitelman laadinta yhdessä joukkueen johtoryhmän kanssa.
  • Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueen johtoryhmän kanssa.
  • Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa.
  • Läsnäolovelvollinen aina joukkueen tapahtumissa.
  • Osallistumisvelvollisuus Valmentajakerhon tilaisuuksiin ja raportointi kuukausittain.
  • Yhteydenpito juniorikiekon valmennuspäällikköön ja koulutusvastaavaan.
  • Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana.
  • Lisäksi valmentajan tulee kaikissa toiminnassaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille, sekä toimia seuran kokonaiskuvaa kohottavasti.
  • Osallistumis- ja raportointivelvollinen vanhempien kokouksissa tarvittaessa.

8.2 Valmentajan tehtävät

  • Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä.
  • Yksittäisten harjoitteiden suunnittelu, yhdessä vastuuvalmentajan kanssa.
  • Otteluiden ja harjoitusten toteuttaminen yhdessä vastuuvalmentajan kanssa.
  • Kauden toimintasuunnitelman laadinta yhdessä joukkueen johtoryhmän kanssa.
  • Toimintakertomuksen laadinta yhdessä joukkueen johtoryhmän kanssa.
  • Joukkueen kurinpitovelvollisuus yhdessä muun johtoryhmän kanssa.
  • Osallistumisvelvollisuus Valmentajakerhon tilaisuuksiin.
  • Itsensä kehittäminen valmentajana ja kasvattajana.
  • Lisäksi valmentajan tulee kaikissa toiminnassaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille, sekä toimia seuran kokonaiskuvaa kohottavasti.
  • Osallistumisvelvollisuus vanhempien kokouksissa tarvittaessa.

8.3 Ohjaajan tehtävät (leijonakiekkokoulu/leijonaliiga)

  • Laatia harjoitusohjelmat syksy - ja kevät kaudelle yhdessä junioripäälikön kanssa.
  • Laaditun harjoitusohjelman toteuttaminen käytännössä.
  • Toimia Karhunpolun arvojen ja sääntöjen mukaisesti.
  • Luoda turvallinen, innostava ja kannustava ilmapiiri harjoitustapahtumaan.
  • Osallistua ohjaajien yhteisiin kehittämis / koulutus tapahtumiin.
  • Osallistua vanhempien kokouksiin.
  • Lisäksi ohjaajaan tulee kaikissa toiminnassaan olla esimerkillinen joukkueen muille jäsenille, sekä toimia seuran kokonaiskuvaa kohottavasti.

8.4. Joukkueenjohtajan tehtävät
Vastuullinen joukkueenjohtaja on joukkueen kokonaistoiminnan johtaja.

  • Laatii joukkueen toimintasuunnitelman yhdessä johtoryhmän kanssa.
  • Laatii joukkueen budjetin johtokunnan määräämänä ajankohtana.
  • Vastaa johtoryhmän kanssa toiminta- ja talousarvion toteutumisesta kauden aikana.
  • Huolehtii lisenssimaksut ja tarvittavat siirtopaperit.
  • Toimii yhdyssiteenä joukkueen ja vanhempien sekä valmentajan ja vanhempien välillä sekä toiminnallaan edesauttaa valmentajien työrauhaa.
  • Vastaa johtoryhmän kanssa omatoimisen varainhankinnan suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessa.
  • Vastaa tiedonkulusta eri ryhmien välillä.
  • Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla.
  • Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä valmentajan kanssa.
  • Vastaa joukkueen kurinpitovelvollisuudesta yhdessä muun johtoryhmän kanssa.
  • Huolehtii ottelujärjestelyistä; otteluilmoitus, tuomarit, vastustajalle tiedottaminen, toimitsijat, palkinnot, pöytäkirjat, tulospalvelu jne.
  • On läsnä otteluissa ja tarvittaessa harjoituksissa.
  • Huolehtii johtokunnan antamista tehtävistä.
  • Suorittaa muut joukkueenjohtajalle kuuluvat tehtävät.

Joukkue voi jakaa harkintansa mukaan joukkueenjohtajan tehtäviä useamman henkilön kesken.

8.5. Huoltajan tehtävät

  • Vastaa joukkueen yhteisten varusteiden kunnosta ja täydennyksistä.
  • Huolehtii luistinten teroittamisesta.
  • Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavuudesta ja tarvittaessa ensiavusta.
  • Vastaa joukkueen virvoitushuollosta harjoituksissa ja ottelussa.
  • Vaatii joukkueelta yleistä hygieniaa.
  • Kuuluu joukkueen johtoryhmään ja vastaa osaltaan joukkueen kurinpidosta.
  • Pitää yhteyttä johtokunnan varustevastaavaan.

8.6. Rahastonhoitajan tehtävät

  • Huolehtii joukkueen kirjanpidosta ja rahaliikenteestä.
  • Tarkistaa laskujen oikeudellisuuden ja suorittaa maksatuksen.
  • Valvoo saatavia.
  • Huolehtii käteisvaroista.
  • Lajittelee. numeroi ja tiliöi tositteet.
  • Toimittaa kirjanpitomateriaalin johtokunnan rahastonhoitajalle.
  • Suorittaa muut hänellä annetut tehtävät.

9. SEURAN YDINTOIMINTOJEN VUOSIKELLO

10. TALOUDENHOIDON PERIAATTEET

10.1. Juniorijääkiekon varainhankinta
Juniorijääkiekon varainhankinnan tärkeimpiä tulonlähteitä ovat mm. kausimaksu, seuramaksu, kioskitoiminta, mainostulot jne.
Kausi-ja seuramaksu koskee jokaista pelaajaa ja niillä maksetaan pelipassit, jäsenmaksu, seuranhenkilöstökulut, erotuomarit sarjapeleissä, pelaajakortin jolla pääsee edustusjoukkueen peleihin sekä kauden alussa saatavat jäsenedut ym. Tarkempi erittely kevätkokouksessa huhtikuussa Kausi- ja seuramaksun suuruudesta päättää johtokunta vuosittain.

Pelaajan kausimaksu on sitova. Seuramaksun osuus palautetaan kokonaan tai osittain takaisin ainoastaan pelaajan loukkaantumisen, pelaajan sairauden tai perheen paikkakunnalta muuton vuoksi, mikäli pelaaja on poissa vähintään puolet kaudesta (välillä touko-huhtikuu). Tapaukset käsitellään johtokunnassa.

Joukkueiden vanhemmat hoitavat kioskitoiminnan talkootyönä sovittujen vuorojen mukaan. Seuralla on kioskivastaava, joka huolehtii kioskin käytännön toiminnasta.

10.2. Juniorijääkiekon tarjoamat palvelut joukkueille

  • Valmennuspäällikön palkkaus ja hänen kulukorvaukset
  • Junioripääkkikön kulukorvaukset
  • Vastuuvalmentajien kulukorvaukset
  • Vastuuvalmentajien vakuutusmaksut
  • Osan sarjapelien matkakustannuksista, suuruus määritellään kauden alussa.
  • Sarjapelien erotuomarimaksut
  • Sarjapelien linja-autokuljettajan kulukorvaukset maksavat joukkueet.
  • Maalivahtien varusteet: (maalivahdin säärisuojat, rintapanssari, räpylä ja kilpi). Seura järjestää yhdet maalivahdin varusteet jokaiselle F1- ja nuoremmille juniorijoukkueille. 
  • E- ja vanhemmat juniorijoukkueet hoitavat joukkueidensa maalivahtivarusteet kukin joukkue itse. Seura tarjoaa aiemmin käytössä olleita mv-varusteita joukkueiden käyttöön aina pelikaudeksi, jolloin joukkueet voivat halutessaan lainata ko. varusteita.
  • Pelipaidat
  • Koulutus
    • valmentajat
    • huoltajat
    • joukkueenjohtajat
    • muut tarvittavat

10.3. Yksittäisen joukkueen varainhankinta ja taloudenhoito
Jokainen IPK -juniorijääkiekon joukkue tekee kullekin toimintakaudelle talousarvion. Tämän talousarvion joukkueenjohtaja esittelee joukkueen vanhemmille ja johtokunnalle. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksista. Joukkueen toimintamenot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä varoja, joilla vaje voidaan kattaa. Yksittäisen joukkueen kausibudjetin hyväksyy joukkueen päätösvaltainen vanhempainkokous.

10.3.1. Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus
Joukkueen nimissä olevaa pankkitiliä käyttävät kunkin joukkueen nimetyt vastuuhenkilöt. Joukkueen päätösvaltainen vanhempainkokous valitsee nämä henkilöt. Yleensä ne ovat joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja.

10.3.2. Joukkueen varat ja omaisuus
Kaikki joukkueen varat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman virallisen kirjanpidon, joka liitetään seuran kirjanpitoon.

Pelaajan joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun suuruudesta päättää joukkueen vanhempainkokous talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni.

Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tai nuoren tarvitsisi lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa. Kaikki ne, jotka ovat osallistuneet päätöksentekoon taloudellisissa vaikeuksissa olevan perheen pelaajan auttamisesta, ovat vaitiolovelvollisia asian suhteen.

Kesäajalle on syytä määrätä oma kuukausimaksu, joka peittää kulut.

10.3.3. Pelaamisen lopettaminen seurassa
Pelaajan lopettaessa jääkiekon seurassa tai mikäli hän siirtyy toiseen seuraan, kaikki ko. päivämäärään erääntyneet maksut on oltava suoritettuina ja joukkueen / seuran varusteet palautettuina / korvattuina seuralle siirtopapereiden saamiseksi.

10.3.4. Joukkueen jakautuminen ja loppuminen
Varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty esim. talkoilla tai jollain muulla keinoilla hankittu ovat seuran omaisuutta ja ovat joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja yksityishenkilöille. Jakautuva tai lopettava joukkue voi myydä yhdistyksen omaisuutta (teroituskone yms.), joka on joukkueen varoilla hankittu.

11. ONGELMANRATKAISUELIN

Mahdolliset erimielisyydet ja epäselvyydet ratkaisee ongelmanratkaisuelin, johon kuuluvat IPK juniorit ry:n puheenjohtaja, valmennuspäällikkö ja yksi johtokunnan erikseen valitsema vanhempain edustaja.

Tupakan, nuuskan, alkoholin ja muiden päihdyttävien aineiden käytöstä voi joukkueenjohtoryhmä tai ongelmanratkaisuelin

  1. ensin huomautetaan/varoitetaan pelaajaa
  2. rikkomusten jatkuessa, edelleen huomauttamisen/varoituksen jälkeen, pelaajalle annetaan kahden viikon harjoittelu- ja pelikielto seuran/joukkueen toiminnasta
  3. mikäli rikkomukset kuitenkin edelleen jatkuvat 1. ja 2. kohtien annettujen sanktioiden jälkeen, pelaaja erotetaan seuran/joukkueen toiminnasta.

Kaikissa edellä mainituissa kohdissa (1, 2 ja 3) ovat pelaajan huoltajat mukana kuulemassa annettaessa sanktioita pelaajan rikkoessa seuran antamia sääntöjä koskien tupakan, nuuskan, alkoholin tai muiden päihdyttävien aineiden käyttöä.

12. TIEDOTUSTOIMINTA

Juniorijääkiekon toiminnasta tiedotetaan jäähallin ilmoitustaululla sekä seuran omilla nettisivuilla. Lisäksi tiedotusta tapahtuu sosiaalisessa mediassa, kuten facebook,
Jokainen joukkue huolehtii omasta joukkueen sisäisestä tiedotustoiminnasta itsenäisesti.