Toimintakäsikirja on hyväksytty Iisalmessa 10.9.2015
Toimintakäsikirja on päivitetty 10.8.2016
Sisältö:
Iisalmen Peli- Karhut junoirit ry:n juniorijääkiekon tehtävänä on jääkiekon sinettiseuralupausten mukaisesti kasvattaa lapsia ja nuorisoa, sekä tarjota mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman tasonsa ja halunsa mukaan.
Iisalmen Peli- Karhuilla on kasvattajaseuran asema. IPK - juniorijääkiekko toimii tukevana perustana nuorten liikunnalliselle kehitykselle ja on myös porras matkalla jääkiekon huipulle. Lisenssin omaavia pelaajia on Iisalmesta ja Iisalmen ympäristökunnista IPK:n eri joukkueissa yli 300.
IPK - juniorikiekko noudattaa toiminnassaan ja kasvatustyössään Jääkiekkoliiton ja Savo-Karjala alueen pelisääntöjä, sekä erityisesti Nuori Suomi -ideologiaa. Joukkueet osallistuvat liiton ja alueen sarjatoimintaan.
IIPEEKOOLAISEN -toimintakäsikirjan tavoitteena on selkeyttää ja helpottaa Johtokunnan ja joukkueiden toimintaa ja kertoa uusille jäsenille, millaisten periaatteiden mukaan IPK: n juniorijääkiekko toimii. Lisäksi näillä IPK juniorikiekon yhteisillä pelisäännöillä pyritään ehkäisemään mm. väärinkäsityksiä ja ristiriitoja.
Yhteisesti hyväksytyt pelisäännöt helpottavat toimintaa seuran sisällä ja antavat varmuuden menettelytavoista sekä urheilullisissa että hallinnollisissa asioissa.
Toimintakäsikirja on tarkoitettu seuran toimintaan osallistuville ja mukanaoleville henkilöille.
IPK juniorit ry:n johtokunta muutoksia toimintakäsikirjaan ja ne tulevat voimaan, kun ne on hyväksytty johtokunnan kokouksessa.
IIPEEKOOLAISEN - toimintakäsikirja esittää IPK: laisen tavan tehdä laadukasta ja tuloksekasta kasvatus- ja nuorisotyötä iisalmelaisten ja muidenkin ylä- savolaisten hyväksi. Toiminta pohjautuu vahvasti IPK junioireiden arvoihin ja Suomen jääkiekkoliiton arvoihin ja sääntöihin.
IIPEEKOOLAISEN - toimintakäsikirjan tärkein lähtökohta on jokaisen mukanaolevan lapsen ja nuoren huomioiminen. Mitä paremmin puitteiden järjestämisestä vastaavat aikuiset, vanhemmat ja joukkueiden johtoryhmät kykenevät ohjaamaan lapsia ja nuoria, sitä laadukkaampaa ja haluttavampaa toiminta harrastajan omasta näkökulmasta varmasti on.
Meidän vanhempien tulee toiminnassamme aina muistaa lasten ja nuorten erilaisuus ja hyvinkin erilaiset lähtökohdat. Vanhemmille ja joukkueiden vetäjille lasten ja nuorten erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen on erittäin suuri haaste. Tämä toimintakäsikirja pyrkii osaltaan lisäämään tätä ymmärrystä, samalla kun se valottaa lasten ja nuorten jääurheilun tavoitteita, painopistealueita ja taustoja IPK: n juniorijääkiekossa.
Tutustu huolella toimintakäsikirjaan ja tuo mukana myös oma panoksesi yhteiseen yritykseemme lastemme ja nuortemme hyväksi. Yhdessä toimien saavutamme parhaan tuloksen ja muistaessamme, että vanhempien tärkeimmät tehtävät ovat lasten ja nuorten kannustaminen, kuljettaminen ja kustantaminen.
Seuran juniorijääkiekkoon tulee vuosittain mukaan runsaasti uusia junioreita ja heidän vanhempiaan. Nuorempaan ikäluokkaan (F-juniorit) perustetaan joka vuosi uusi joukkue ja näin ollen selkeät toimintaperiaatteet auttavat toiminnan käynnistämisessä ja sen pyörittämisessä. Lisäksi nämä toimintaperiaatteet toimivat tukena jo olemassa olevien joukkueiden toiminnassa.
Positiivinen ilmapiiri
Eletään sopuisasti yhdessä!
Laji on lähellä sydäntä!
Innostu ja innosta!
-
Kunnioitetaan lajia, lajitoimijoita ja vastustajia!
Annetaan aikaa kehittyä rauhassa!
Rehellisesti isolla karhun sydämellä!
Halutaan kehittyä aina vaan paremmaksi!
Urheillaan aina 100 lasissa!
Taito tulee aina tahdon jälkeen!
Perusarvot korostavat yksilöllisyyttä, jossa jokainen lapsi ja nuori huomioidaan yksilöllisesti ja kunnioittavasti yhteisön jäsenenä. Lisäksi seuran toiminnan on tuettava perheiden ja koulujen kasvatustoimintaa. Laadukkuus on seuralle tärkeä tavoite, pyrimme tarjoamaan jokaisella tasolla osaavan ja monipuolisen koulutus-, kasvatus- ja urheilutoimintaa kaikille seurassa mukana oleville.
Oppivan yhteisön tehtävä on tarjota mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön harrastuksen parissa. Toiminnan järjestämisessä ja organisoimisessa korostetaan demokraattisten ja yhteistyökeskeisten toimintamuotojen käyttöä. Lisäksi toiminnassa kiinnitetään jatkuvasti huomiota yhteisön toimintamuotojen arvioimiseen ja kehittämiseen. Seuran tulee tarjota jokaiselle yksilölle mahdollisuuden oppia uusia asioita ja tehtäviä sekä mahdollisuuden osallistua seuran toiminnan kehittämiseen.
Aktiivisella yhteydenpidolla ulospäin tarkoitetaan aktiivista tiedotustoimintaa sekä aktiivista vaikuttamista toimintaa vaikuttaviin tapoihin. Kukaan ei tiedä toiminnastamme, jos me itse emme sitä kerro ulospäin. Yhteydet paikallisiin ja jopa valtakunnallisiin medioihin on luotava itse, samoin kuin kaikki muutkin vaikutuskanavat mm. julkiseen sektoriin.
Näiden seuran laatimien toimintaperiaatteiden pohjalta joukkueet rakentavat omat toimintaperiaatteensa ja taloutensa jokaiselle pelikaudelle.
Suomen Jääkiekkoliitto haluaa nostaa jäsenseurojensa junioritoiminnan tasoa ennen kaikkea laadun kehittämisen kautta. Laadun ulkoiseksi merkiksi on liitto valinnut Sinetin, joka kuvaa luovuutta ja tasokkuutta. Sinettiseura on SJL:n erityinen yhteistyökumppani, joka haluaa tasapuolisesti ottaa lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet huomioon toiminnassaan. Jääkiekkoliitto tukee Sinettiseurojaan erityispalveluin, kuten omilla koulutuksillaan, materiaaleillaan ja rahallisella koulutuksellaan.
IPK:lle myönnettiin keväällä 1994 Nuori Suomi -Sinetti (siirtyi IPK junioreille keväällä 2015) ja se on Savo-Karjala -alueen ensimmäinen ja valtakunnan neljäs kiekkoseura, jolle tämä laadukkaan nuorisotoiminnan tunnus on myönnetty Nuori Suomi -ohjelman mukaisesta kasvatustyöstä.
Nuori Suomi muutti nimeä Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:ksi. Valo ry on vuonna 2013 aloittanut Suomen liikunnan ja urheilun, Nuoren Suomen ja Suomen kuntoliikuntaliiton vuonna 2012 perustama urheilujärjestö
Iisalmen Peli-karhujen pelaajapolku; Karhupolku ohjaa seuran urheilullista ja kasvatuksellista linjaa. Karhupolku pohjautuu vahvasti Suomen jääkiekkoliiton leijonanpolkuun. Tämä kertoo siitä että IPK juniorit haluaa toimia Suomen jääkiekkoliiton arvomaailman ja toimintamallien mukaan. Haluamme olla eturivissä antamassa lapsille - ja nuorille laadukasta jääkiekkovalmennusta unohtamatta kuitenkaan että hyvä ja positiivinen ilmapiiri antaa terveen kasvualustan tulevaa elämää varten niin jääkiekkokaukalossa kuin jääkiekon ulkopuolisessa elämässä. Karhupolku löytyy www.ipk-juniorit.fi/sisalto/karhupolku.
Karhupolku jakantuu kolmeen vaiheeseen:
Lastenkiekon innostumisvaiheeseen (5-9 v) --> INNOSTUMISTA HYVÄSSÄ ILMAPIIRISSÄ!
Lastenkiekon pelaamisvaiheeseen (10-14v) --> PELAAMISTA HYVÄSSÄ ILMAPIIRISSÄ!
Nuorten harjoittelun tehostamisvaihe (15-18v) --> KOHTI URHEILULLISUUTTA!
IPK -juniorijääkiekkoa johtaa ja ohjaa johtokunta ja se hoitaa juniorijääkiekon (Leijona -liigasta - B-junioreihin) "juoksevat" asiat, tekee päätöksiä "päivittäisistä" asioista ja valmistelee vuosikokoukseen. Johtokunnan kokouksista pidetään pöytäkirjaa.
Iisalmen Peli-Karhut Juniorit ry:n johtokuntaan kuuluu Puheenjohtaja, neljä (4) jäsentä ja yksi (1) varajäsen.
Vuosikokous valitsee puheenjohtajan, neljä (4) jäsentä ja yhden (1) varajäsenen. Johtokunta valitsee varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan.
IPK junioreiden tarkoituksena on B-juniori-ikäisten ja sitä nuorempien tyttöjen ja poikien jääurheiluharrastuksen ja kilpailutoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen Iisalmessa ja Iisalmen ympäristössä ja lisäksi se hoitaa valmennuspäällikön palkkauksen ja joukkueiden vastuuvalmentajien kulukorvaukset ja heidän koulutuksensa. IPK juniorit ry huolehtii myös muiden valmentajina toimivien koulutuksesta, sekä tekee kirjalliset sopimukset jokaisen joukkueen vastuuvalmentajan kanssa.
Valmennuspäällikön tehtävänkuvaan kuuluu:
Junioripäällikön tehtävän kuvaan kuuluu:
JOUKKUEIDEN VANHEMPAINKOKOUKSEN TULEE VALITA JOUKKUEELLE JOUKKUEENJOHTAJA(T), APUVALMENTAJA(T), HUOLTAJAT, RAHASTONHOITAJA, KIOSKIVASTAAVA JA LISÄKSI JOUKKUE VOI VALITA TALKOOVASTAAVAN.
Joukkueenjohtoryhmään kuuluvat joukkueenjohtaja(t), vastuuvalmentaja, huoltaja(t) ja rahastonhoitaja.
Jokaisen joukkueen vastuuvalmentajan valinnan valmistelee valmennuspäällikkö ja lopullisen hyväksynnän tekee johtokunta.
Joukkueet laativat vuosittaisen toimintasuunnitelman ja oman budjetin, jonka lähettävät tiedoksi seuran johtokunnalle syyskuun loppuun mennessä.
Joukkueen tilinpäätös ja toimintakertomus on lähetettävä seuran johtokunnalle toukokuun loppuun mennessä.
Vastuullinen joukkueenjohtaja on joukkueen kokonaistoiminnan johtaja.
Joukkue voi jakaa harkintansa mukaan joukkueenjohtajan tehtäviä useamman henkilön kesken.
Juniorijääkiekon varainhankinnan tärkeimpiä tulonlähteitä ovat mm. kausimaksu, seuramaksu, kioskitoiminta, mainostulot jne.
Kausi-ja seuramaksu koskee jokaista pelaajaa ja niillä maksetaan pelipassit, jäsenmaksu, seuranhenkilöstökulut, erotuomarit sarjapeleissä, pelaajakortin jolla pääsee edustusjoukkueen peleihin sekä kauden alussa saatavat jäsenedut ym. Tarkempi erittely kevätkokouksessa huhtikuussa Kausi- ja seuramaksun suuruudesta päättää johtokunta vuosittain.
Pelaajan kausimaksu on sitova. Seuramaksun osuus palautetaan kokonaan tai osittain takaisin ainoastaan pelaajan loukkaantumisen, pelaajan sairauden tai perheen paikkakunnalta muuton vuoksi, mikäli pelaaja on poissa vähintään puolet kaudesta (välillä touko-huhtikuu). Tapaukset käsitellään johtokunnassa.
Joukkueiden vanhemmat hoitavat kioskitoiminnan talkootyönä sovittujen vuorojen mukaan. Seuralla on kioskivastaava, joka huolehtii kioskin käytännön toiminnasta.
Jokainen IPK -juniorijääkiekon joukkue tekee kullekin toimintakaudelle talousarvion. Tämän talousarvion joukkueenjohtaja esittelee joukkueen vanhemmille ja johtokunnalle. Jokaisen joukkueen on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksista. Joukkueen toimintamenot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästössä varoja, joilla vaje voidaan kattaa. Yksittäisen joukkueen kausibudjetin hyväksyy joukkueen päätösvaltainen vanhempainkokous.
Joukkueen nimissä olevaa pankkitiliä käyttävät kunkin joukkueen nimetyt vastuuhenkilöt. Joukkueen päätösvaltainen vanhempainkokous valitsee nämä henkilöt. Yleensä ne ovat joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja.
Kaikki joukkueen varat ja omaisuus, jotka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmillä on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman virallisen kirjanpidon, joka liitetään seuran kirjanpitoon.
Pelaajan joukkuekohtaisen toimintavuoden maksun suuruudesta päättää joukkueen vanhempainkokous talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni.
Joukkueen tulee pyrkiä auttamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei lapsen tai nuoren tarvitsisi lopettaa jääkiekon harrastamista seurassa. Kaikki ne, jotka ovat osallistuneet päätöksentekoon taloudellisissa vaikeuksissa olevan perheen pelaajan auttamisesta, ovat vaitiolovelvollisia asian suhteen.
Kesäajalle on syytä määrätä oma kuukausimaksu, joka peittää kulut.
Pelaajan lopettaessa jääkiekon seurassa tai mikäli hän siirtyy toiseen seuraan, kaikki ko. päivämäärään erääntyneet maksut on oltava suoritettuina ja joukkueen / seuran varusteet palautettuina / korvattuina seuralle siirtopapereiden saamiseksi.
Varat, jotka on maksettu joukkueen tilille, kerätty esim. talkoilla tai jollain muulla keinoilla hankittu ovat seuran omaisuutta ja ovat joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja yksityishenkilöille. Jakautuva tai lopettava joukkue voi myydä yhdistyksen omaisuutta (teroituskone yms.), joka on joukkueen varoilla hankittu.
MAHDOLLISET ERIMIELISYYDET JA EPÄSELVYYDET RATKAISEE ONGELMANRATKAISUELIN, JOHON KUULUVAT IPK JUNIORIT RY:N PUHEENJOHTAJA, VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ JA YKSI JOHTOKUNNAN ERIKSEEN VALITSEMA VANHEMPAIN EDUSTAJA.
Tupakan, nuuskan, alkoholin ja muiden päihdyttävien aineiden käytöstä voi joukkueenjohtoryhmä tai ongelmanratkaisuelin
Kaikissa edellä mainituissa kohdissa (1, 2 ja 3) ovat pelaajan huoltajat mukana kuulemassa annettaessa sanktioita pelaajan rikkoessa seuran antamia sääntöjä koskien tupakan, nuuskan, alkoholin tai muiden päihdyttävien aineiden käyttöä.
Juniorijääkiekon toiminnasta tiedotetaan jäähallin ilmoitustaululla sekä seuran omilla nettisivuilla. Lisäksi tiedotusta tapahtuu sosiaalisessa mediassa, kuten facebook,
Jokainen joukkue huolehtii omasta joukkueen sisäisestä tiedotustoiminnasta itsenäisesti.